Säyne, säynävä, säynäs, säynäjä - Leuciscus idus

Säyne, myös säynävä, säynäs, säynäjä (Leuciscus idus), on suhteellisen suuri särkikaloihin kuuluva kala. Se muistuttaa särkeä, mutta on tätä isompi, pienempisuomuinen ja keltasilmäinen.

Säyne on hyvää savustettuna ja graavattuna.

  (JUKKA HALONEN)

• Heimo: Särkikalat – Cyprinidae
• Samannäköisiä lajeja: seipi, sorva, särki, toutain, turpa, vimpa
• Koko: 25–50 cm, 0,5–1,5 kg, harvoin yli 2 kg, kookkaimmillaan
  5 kg.

Mökkijärvestä voi tarttua haaviin monenlaisia kaloja. Tässä sarjassa esitellään Suomen tuttuja ja tuntemattomia kaloja ja kerrotaan, kuinka ne kannattaa valmistaa lautaselle.

Mikä: Säyne tarjoaa suuren riemun monelle pienelle kalamiehelle. Isoksi kasvava säyne antaa siiman päässä oivan vastuksen. Saalis kelpaa myös ruokapöytään.
Säyneestä käytetään myös murrenimiä säynävä, säynäs ja säynäjä.

Näin tunnistat: Säyne on yksi lukuisista särkikaloistamme. Samannäköisiä lajeja säyneen rinnalla ovat turpa, seipi ja särki. Tarkempi tutkiskelu tuottaa kyllä oikean tuloksen lajimäärityksessä. Säyneen silmät ovat pienet ja vaaleankeltaiset, vatsapuolen evät punertavat. Suomut ovat pienet ja tiheät, niitä löytyy kylkiviivan kohdalta 53-61, kun särjellä ja turvalla ne jäävät selvästi vähäisemmäksi.
Säyne kasvaa lahnan ja toutaimen jälkeen särkikaloistamme suurimmaksi. Tämän vuosituhannen suurin säyne verkotettiin Uudenkaupungin Pohjanlahdesta, ja se väänsi vaakaa lukuihin 3,89 kiloa. Säyne on pitkäikäinen, sillä se voi elää yli 20-vuotiaaksi.

Näin lautaselle: Säyne on hyvää savustettuna ja graavattuna. Edesmennyt legendaarinen urheilukalastaja ja kalaruoan taitaja Matti J. Särömaa teki säynettä näin:

Täytetty säyne uunissa

- Suomusta ja puhdista parikiloinen säyne ja pyyhi kuivaksi.
- Kuullota pannulla 500 g viipaloituja herkkusieniä yhdessä pienen silputun sipulin kera.
- Pane toiselle pannulle kourallinen suolaheiniä ja hauduta hetki voissa.
- Sekoita herkkusienet ja suolaheinä.
- Kaada 4 dl valkoviiniä joukkoon ja keitä.
- Mausta yhdellä murskatulla anjovisfileen suikaleella, valkosipulin kynnellä, suolalla ja pippurilla. Sekoita joukkoon korppujauhoja ja kokonainen kananmuna.
- Suolaa ja pippuroi säyneen pinta ja pane täyte kalan vatsaan.
- Laita voidellulle uunipellille hieman voita ja öljyä.
- Paista uunissa kypsäksi, valele kalaa usein.
- Kastikkeeksi laitetaan hieman viinietikkaa uunipannun voisulaan ja vielä silputtu salottisipuli joukkoon.
- Kaada kastike kalan päälle tarjolle tuotaessa.

Täällä esiintyy: Säynettä löytyy koko maasta pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Kala viihtyy yhtä lailla sisävesissä kuin merenrannikolla. Parhaiten säyne viihtyy kirkkaissa ja kesällä lämpimiksi tulevissa vesissä. Kutu tapahtuu jäiden lähtemisen jälkeen pienvesissä, joissa tai järvikarikoilla ja matalissa lahdenpoukamissa. Ravinnokseen säyne hakee hyönteisen toukkia, pienikokoisia äyriäisiä, simpukoita ja kotiloita. Isolle säyneelle maittavat jo pikkukalatkin.
Säynettä pyydetään paitsi tavallisella ongella myös uistimilla ja perhoilla. Se ui verkkoihin, katiskoihin ja rysiin.


Kirjoittaja on Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran (SKES) puheenjohtaja.

JUKKA HALONEN

 

 

 lähde:wikipedia,ahven.net,iltalehti.fi,skes.fi,luontoportti.fi