Arkihuolesi kaikki heitä
Arkihuolesi kaikki heitä,
mieles' nuorena nousta suo!
Armas joulu jo kutsuu meitä
taasen muistojen suurten luo.
Kylmä voisko nyt olla kellä,
talven säästä kun tuoksahtaa
lämmin leuto ja henkäys hellä,
rinnan jäitä mi liuottaa?
Syttyi siunattu joulutähti
yöhön maailman raskaaseen,
hohde määrätön siitä lähti,
viel on auvona ihmisten;
kun se loistavi lasten teille,
päilyy järvet ja kukkii haat,
kuusen kirkkahan luona heille
siintää onnelan kaukomaat!
En etsi valtaa, loistoa
En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan;
mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan!
Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo!
Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan!
Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu!
Jumalan sanan valoa, joss' sieluin kirkastuu!
Tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin!
Jumala sanan valoa, ja mieltä jaloa!
Luo köyhän niinkuin rikkahan saa joulu ihana!
Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa!
Sua halajan, Sua odotan, Sä Herra maan ja taivahan!
Nyt köyhän niinkuin rikkaan luo suloinen joulus tuo!
Enkeli taivaan
Enkeli taivaan lausui näin:
Miks hämmästyitte säikähtäin?
Mä suuren ilon ilmoitan
maan kansoille nyt tulevan.
Herramme Kristus teille nyt
on tänään tänne syntynyt,
ja tää on teille merkiksi:
seimessä lapsi makaapi.
Jo riennä, katso, sieluni,
ken seimessä nyt makaapi:
Hän on sun Herras, Kristukses,
Jumalan poika, Jeesukses.
Ah Herra, joka kaikki loit,
kuin alentaa noin itses voit
ja tulla halpaan seimehen
heinille härkäin, juhtien!
Ah Herrani, mun Jeesuksein,
tee asunnokses sydämein.
Mua älä hylkää tuskassa,
vaan vahvista ain uskossa.
Nyt Jumalalle kunnia
kun antoi ainoon Poikansa.
Siit enkelitkin riemuiten
veisaavat hälle kiitoksen.
Hei, tonttu-ukot
Hei, tonttu-ukot hyppikää,
nyt on riemun raikkahin aika!
Hei, tonttu-ukot hyppikää,
nyt on riemu raikkahin aika!
Hetken kestää elämää
ja sekin synkkä ja ikävää.
Hei, tonttu-ukot hyppikää,
nyt on riemu raikkahin aika!
Heinillä härkien
Heinillä härkien kaukalon
nukkuu lapsi viaton.
Enkelparven tie
kohta luokse vie
rakkautta suurinta katsomaan.
Helmassa äitinsä armahan
nukkuu Poika Jumalan.
Enkelparven tie
kohta luokse vie
rakkautta suurinta katsomaan.
Keskellä liljain ja ruusujen
nukkuu Herra ihmisten.
Enkelparven tie
kohta luokse vie
rakkautta suurinta katsomaan.
Ristillä rinnalla ryövärin
nukkuu uhri puhtahin.
Enkelparven tie
kohta luokse vie
rakkautta suurinta katsomaan.
Hoosianna
Hoosianna, Daavidin Poika, kiitetty olkoon hän!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
Joulu on taas
Joulu on taas, joulu on taas,
astiat täynnä puuroo.
Joulu on taas, joulu on taas,
astiat täynnä puuroo.
Nyt sitä saa, nyt sitä saa
vatsansa täyteen puuroo.
Nyt sitä saa, nyt sitä saa
vatsansa täyteen puuroo.
Joulu on tullut taas
ja joulu on tullut taas,
se pääsiäiseen asti kestää.
Joulu on tullut taas
ja joulu on tullut taas,
se pääsiäiseen asti kestää.
Sitten on pääsiäinen,
sitten on pääsiäinen,
jouluun asti sitä kestää.
Totta se tuskin lienee,
totta se tuskin lienee,
koska paastoaika estää.
Jouluilta
Taivahalla syttyi juuri
tähti kirkas, tähti suuri,
josta viisaat itämaan
riemastuivat aikoinaan.
Kaikkialla kellot pauhaa
toivotellen joulurauhaa.
Hangen alle maat ja veet
juhlayöks on nukkuneet.
Kuusi seisoo permannolla,
kaikkien on hauska olla.
Joululaulut kirkkaat soi,
lasten piiri karkeloi.
Seimen lasta muistakaamme,
koska taasen laulaa saamme:
Joulu, joulu tullut on
lasten juhla verraton.
Joulukirkkoon
Kello löi jo viisi, lapset herätkää!
Juhani ja Liisi, muuten matka jää!
Tässä vesimalja, silmät huuhtokaa.
Lämmin karhuntalja reessä odottaa.
Vasta ruunan reessä silmät aukeaa-
siin on silmäin eessä synkkä metsämaa.
Aisakello helkkää, loistaa tähdet, kuu.
Riemua on pelkkää, hymyyn käypi suu.
Tuossa mökin Miina kulkee kirkolle.
Taaveti ja Tiina, nouskaa kannoille!
Mäen rinteen alla talo törröttää,
joka ikkunalla kaksi kynttilää.
Ruuna, virsta vielä tepsuttele pois!
Tällä kirkkotiellä aina olla vois!
Joulun kellot
Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa.
Kautta avaruuksien kaikuu laulu riemuinen:
Jeesus tullut on!
Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa.
Taivahalla säteillen välkkyy sarja tähtösten:
Jeesus tullut on!
Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa.
Kirkkaat joulukynttilät lempeästi hymyvät:
Jeesus tullut on!
Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa.
Kaikuu laulu lapsosten kirkkahasti helkkyen:
Jeesus tullut on!
Joulupukki, joulupukki
Lapset:
Joulupukki, joulupukki,
valkoparta, vanha ukki,
eikö taakka paina selkää?
Käypä tänne, emme pelkää!
Oothan meille vanha tuttu,
puuhkalakki, karvanuttu.
Tääl on myöskin kiltit lapset,
kirkassilmät, silkohapset.
Lapset:
Joulupukki, joulupukki,
valkoparta, vanha ukki,
vietä iltaa joukossamme
täällä meidän riemunamme.
Tervetullut meille aina,
käypä tänne, puuta paina-
tai jos leikkiin tahdot tulla,
kahta hauskempaa on sulla!
Joulupukki:
Kiitos, kiitos, kiltit lapset,
kirkassilmät, silkohapset.
Terve teille, pienokaiset,
leikkiväiset, laulavaiset!
Hauska tääl ois iltahetki,
vaan on vielä pitkä retki:
kuusen luota kuusen luokse
mulla matkan suunta juoksee.
Lapset:
Joulupukki, joulupukki,
valkoparta, vanha ukki,
viivy vielä pieni hetki,
vaikka onkin pitkä retki.
Tässä tuomme sulle mettä,
vilpoisaa kuin lähdevettä.
Sitten jaksat pitkän tiesi
kulkea kuin aimo miesi.
Joulupukki:
Kiitos vaan nyt kiltit lapset,
kirkassilmät, silkohapset!
Täs on teille muistiaiset,
pienet joulumaistiaiset.
Lapset:
Kiitos sulle, oiva ukki,
ystävämme joulupukki.
Taas kun päästään ensi jouluun,
tervetullut meidän kouluun!
Joulupukki matkaan jo käy
Ei itkeä saa, ei meluta saa,
joku voi tulla ikkunan taa.
Joulupukki matkaan jo käy.
Nyt nimien kirjaan merkitään taas:
tuhma vai kiltti, ajatelkaas!
Joulupukki matkaan jo käy.
Taas pienet tontut liikkuu
ja muistiin merkitsee,
niin joulupukki tietää saa,
kuka lahjat ansaitsee.
Siis: Ei itkeä saa, ei meluta saa,
sopu on paljon mukavampaa.
Joulupukki matkaan jo käy.
Ken lelut nuo saa,
ken pelit nuo saa?
Monta on pientä odottajaa.
Joulupukki matkaan jo käy.
Hän nuketkin hienot tytöille tuo,
pojille autot upeat nuo.
Joulupukki matkaan jo käy.
Ja kohta luona kuusen
taas juhlaa viettää voi,
taas lahjakääröt aukaistaan
ja joululaulut soi.
Siis: Ei itkeä saa, ei meluta saa,
tonttu voi tulla ikkunan taa.
Joulupukki matkaan jo käy.
Joulupuu on rakennettu
Joulupuu on rakennettu,
joulu on jo ovella.
Namusia ripustettu
ompi kuusen oksilla.
Kuusen pienet kynttiläiset
valaisevat kauniisti.
Ympärillä lapsukaiset
laulelevat sulosti.
Kiitos sulle, Jeesuksemme,
kallis Vapahtajamme,
kun sä tulit vieraaksemme,
paras joululahjamme.
Jouluyö, juhlayö
Jouluyö, juhlayö!
Päättynyt kaik on työ.
Kaks vain valveil on puolisoa
lapsen herttaisen nukkuessa
seimikätkyessään,
seimikätkyessään.
Jouluyö, juhlayö!
Paimenil yksin työ.
Enkel taivaasta ilmoitti heill':
Suuri koittanut riemu on teill'!
Kristus syntynyt on,
Kristus syntynyt on!
Jouluyö, juhlayö!
Täytetty nyt on työ.
Olkoon kunnia Jumalalle!
Maassa rauha, myös ihmisille
olkoon suosio suur,
olkoon suosio suur!
Katso, ihme taivainen
Katso, ihme taivainen,
koitui maailmalle.
Syntyi poika seimehen
Neitsyt Maarialle.
Neitsyt Maarialle
kypsyi tähkä viljan,
aukes kukka liljan,
ihmeen kruunaten.
Kautta tyynen, vienon yön
Kautta tyynen, vienon yön,
päältä kirkkain tähtivyön
riemun ääni helähtää,
suuret, pienet herättää.
Se on laulu enkelten,
joka soipi riemuiten:
"Vapahtaja juuri nyt
teille ompi syntynyt!
Jumalalle kunnia
olkoon korkeudessa,
maassa rauha suloinen,
hyvä tahto ihmisten!"
Kilisee, kilisee kulkunen
Melodia: Leonard Wirkhaus
Sanat: Aukusti Simojoki
Kilisee, kilisee kulkunen helkkyen, välkkyen.
Kilisee, kilisee kulkunen loistehessa nietoksen.
Käy yli harjanteen kulku reen hiljalleen,
poikki suon ja laidunten, halki niittyjen.
Kilisee, kilisee kulkunen helkkyen, välkkyen.
Kilisee, kilisee kulkunen loistehessa nietoksen.
Joulua juhlii maa, välkkyvät kynttilät.
Riemuin kellot kuuluttaa juhlaa korkeaa.
Kilisee, kilisee kulkunen helkkyen, välkkyen.
Kilisee, kilisee kulkunen loistehessa nietoksen.
Kulkuset
Lunta tulvillaan on raikas talvisää,
ei liinakkommekaan, nyt enää talliin jää.
Sen kohta valjastan reen pienen etehen,
ja sitten joutuin matkahan me käymme riemuiten.
Kulkuset, kulkuset riemuin helkkäilee.
Talven valkohiutaleet ne kilvan leijailee.
Rekehen, rekehen nouse matkaamaan!
Lumi alla jalasten se laulaa lauluaan.
On ryijyn alla lämmin, kun lunta tuiskuttaa.
Nyt liinakkomme kiitää ja valkoinen on maa.
Kulkuset, kulkuset riemuin helkkäilee.
Talven valkohiutaleet ne kilvan leijailee.
Toiseen maailmaan tää retki meidät vie,
niin puhtaan valkeaan käy liinakkomme tie.
Taas tuulen huminaa nyt puiden latvat soi.
En retkeämme unhoittaa kai milloinkaa mä voi.
Kulkuset, kulkuset riemuin helkkäilee.
Talven valkohiutaleet ne kilvan leijailee.
Rekehen, rekehen nouse matkaamaan!
Lumi alla jalasten se laulaa lauluaan.
On ryijyn alla lämmin, kun lunta tuiskuttaa.
Nyt liinakkomme kiitää ja valkoinen on maa.
Kulkuset, kulkuset riemuin helkkäilee.
Talven valkohiutaleet ne kilvan leijailee.
Kun joulu on
Kun maas on hanki ja järvet jäässä
ja silmä sammunut auringon,
kun pääsky pitkän on matkan päässä
ja metsä autio, lauluton,
käy lämmin henkäys talvisäässä,
kun joulu on, kun joulu on.
Ei huolta, murhetta kenkään muista,
ei tunnu pakkaset tuikeat,
vain laulu kaikuvi lasten suista,
ja silmät riemusta hehkuvat,
ja liekit loistavat joulupuista,
kun joulu on, kun joulu on.
On äiti laittanut kystä kyllä,
hän lahjat antaa ja lahjat saa,
vaan seimi pahnat ja tähti yllä
ne silmiin kalleina kangastaa;
siks' mieli hellä on kristityllä,
kun joulu on, kun joulu on.
Kun joulupukki suukon sai
Joulupukki lahjat jo toi,
pikku Jukka vielä vaan ei unta saada voi;
kas, painaa hänen mieltään nyt niin suuri salaisuus.
Ei hillitä voi kieltään, vaan saa kuulla nalle uus:
Voi, kun hassua mä nähdä sain,
äsken kun mä karamellin hain.
Mä hiivin saliin päin,
oven rakoon salaa jäin,
kun äidin kanssa joulupukin juttelevan näin.
Ja kuinka hassusti se sattuikaan
joulupukin partaan valkeaan!
Voi, mikä nauru syntyiskään
jos isi sais tietää tään,
että joulupukki suukon sai.
Kuuraparta
Hei, Kuuraparta, lumiukko valkoinen,
mustahampainen, nenä keltainen,
teimme porkkanasta sen!
Hei, Kuuraparta, talvipakkasilla on
vielä voimaton lämpö auringon,
siis on aika karkelon.
Saat tästä vanhan silinterin
päähän paljaaseen.
Se on kai hattu taikurin
pois täältä muuttaneen.
Hei, Kuuraparta, nytpä jotain tapahtuu!
Täynnä elämää aivan onkin jää
-lumiukko naurusuu!
Hei, Kuuraparta, tule piiriin tännepäin!
Kanssa ystäväin tanssi alkaa näin,
tule tänne kiirehtäin!
Hei, Kuuraparta, jätä luuta nurkan taa!
Kuka kiinni saa, sitä koettakaa,
nyt on liukas jäinen maa!
Kun vauhdin vaan sai mainion,
ei seisahtua vois.
Nyt paras myöskin poliisin
on alta mennä pois!
Hei, Kuuraparta, talvi vain on aikaa sun.
Joka talvi teen sinut uudelleen,
yhtä paljon riemastun!
Hopitihopsis, hupitihupsis,
meitä seuratkaa!
Hopitihopsis, hupitihupsis,
tanssia täällä saa!
Maa on niin kaunis
Maa on niin kaunis, kirkas Luojan taivas.
Ihana on sielujen toiviotie;
maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.
Kiitävi aika, vierähtävät vuodet,
miespolvet painuvat unholaan.
Kirkasna aina sielujen laulun
taivainen sointu säilyy vaan.
Enkelit ensin paimenille lauloi.
Sielusta sieluhun kaiku soi:
Kunnia Herran, maassa nyt rauha,
kun Jeesus meille armon toi.
Me käymme joulun viettohon
Me käymme joulun viettohon
taas kuusin, kynttilöin.
Puun vihreen oksat kiedomme
me hopein, kultavöin,
vaan muistammeko lapsen sen,
mi taivaisen tuo kirkkauden?
Me käymme joulun viettohon
niin maisin miettehin,
nuo rikkaan täyttää aatokset,
ja mielen köyhänkin:
Suun ruoka, juoma, meno muu.
Laps' hankeen hukkuu, unhoittuu.
Turhuuden turhuus kaikki on,
niin turhaa touhu tää;
me kylmin käymme sydämin,
laps' sivuun vain jos jää.
Me lahjat jaamme runsahat,
Laps' -tyhjät kätes ihanat.
Oi ystävät, jos myöskin me
kuin tietäjämme nuo
veisimme kullan, mirhamin
tuon rakkaan lapsen luo,
niin meille joulu maallinen
ois alku joulun taivaisen.
Nisse-polkka
On villiä melskettä, helinää, helskettä pienten tiukujen,
on korvia, tassuja, pulleita massuja, häntiä vilisten.
Ja tähtöset tuikkivat lyhtyinä kilpaa noin hangella loistaen,
kun kaikki nyt juhlahan kulkunsa suuntaa, arvannet kai sen.
Kas, nythän on joulu, ja nythän on joulu, ja nythän on joulu taas
ja metsän pikkuväki juhlii, kun on rauha maas.
Ja valmiina riihellä tonttujen keittämä joulupuuro on,
ja kaikki saapuu piiloistansa joulun viettohon.
Hupsis tupsis huppeli rupsis, ne piirissä pyörivät, puppeli jupsis.
Puuroa täynnä on saavit ja kiulut, tanssihin tahtia antaa viulut.
Hupsis tupsis pimpeli pompeli, hiiri se kissalle takkia ompeli.
Kaikki vaan joukkohon leikkiä lyömään ja puuroa syömään kun joulu on!
Musti ja Mirri ja pikkuinen Pirri on riihelle saapuneet,
ja Pupulan kiltit ja pienoiset piltit on leikin jättäneet.
Nuo tähtien lyhdyt ne paikalle kutsuvat polkua valaisten;
on Nallekin noussut maistamaan nyt puuroa tonttujen.
Nyt läävästä saapuvat Nisset ja Nassut apilan lehti suus,
on hiirellä lapsia mukanansa kaksikymmentäkuus.
Voisilmässä puuron ne itseään peilaa ja viiksiä vääntelee,
ja varpusrouvat tyytyväiset oksilla ääntelee.
Hupsis tupsis, Nisset ja Nassut, nyt polkassa nousevat käpälät ja tassut.
Musti ja Mirri ja Pupu sekä Nalle, pienet on vaarassa jäädä alle.
Hupsis tupsis pimpeli pompeli, hiiri se kissalle takkia ompeli.
Kaikki vaan joukkohon leikkiä lyömään ja puuroa syömään kun joulu on!
No onkos tullut kesä
No onkos tullut kesä nyt talven keskelle,
ja laitetaankos pesä myös pikkulinnuille?
Ja laitetaankos pesä myös pikkulinnuille?
Jo kuusi kynttilöitä on käynyt kukkimaan,
pimeitä talven öitä näin ehkä valaistaan,
pimeitä talven öitä näin ehkä valaistaan.
Ja vanhakin nyt nuortuu kuin lapsi leikkimään
ja koukkuselkä suortuu, niin kaikk' on mielissään,
ja koukkuselkä suortuu, niin kaikk' on mielissään.
Ja hyvä, lämmin, hellä on mieli jokaisen.
Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen,
oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen.
Nyt joulun valkeat välkkyy
Nyt joulun valkeat välkkyy,
kun juhlan vietto jo on.
Taas lasten lauluna helkkyy
jo riemu lausumaton.
Pois piiriin kiiruhtakaa!
Puun ympäri pyöriä saa.
Hei rallallallalalaa!
Kas kuusen oksat ne taipuu
kai herkkuin painosta vaan.
Saa lasten mielihin kaipuu:
kun päästäis maistelemaan!
Pois piiriin kiiruhtakaa!
Puun ympäri pyöriä saa.
Hei rallallallalalaa!
Pian kuuluu kolkutus varmaan.
Ken saapuu kuusemme luo?
Kai nytkin pukkimme harmaan
tää joulu vieraaksi tuo.
Pois piiriin kiiruhtakaa!
Puun ympäri pyöriä saa.
Hei rallallallalalaa!
Oi armas auvojen ilta,
oi joulun aatto ja yö,
kun loistaa tähtien silta
ja lapset leikkiä lyö!
Pois piiriin kiiruhtakaa!
Puun ympäri pyöriä saa.
Hei rallallallalalaa!
Oi kuusipuu
Oi kuusipuu, oi kuusipuu
ja lehväs uskolliset!
Sä vihannoitset kesäisin,
tuot lehväs talven tuiskuihin.
Oi kuusipuu, oi kuusipuu
ja lehväs uskolliset!
Oi kuusipuu, oi kuusipuu
ja lehväs uskolliset!
Myös aina joulun aikahan
sä saavut meidän majahan.
Oi kuusipuu, oi kuusipuu
ja lehväs uskolliset!
Oi kuusipuu, oi kuusipuu
ja lehväs uskolliset!
Oot tervetullut tultuas,
kun annat meille lahjojas.
Oi kuusipuu, oi kuusipuu
ja lehväs uskolliset!
Oi sä riemuisa
Oi sä riemuisa, oi sä autuisa,
armon tarjoova joulujuhla.
Maailman yö peitti,
Kristus päivän saatti.
Riemuin riemuitse oi kristikunta.
Oi sä riemuisa, oi sä autuisa,
armon tarjoova joulujuhla.
Hengen ja mielen
luo Kristus uuden.
Riemuin riemuitse oi kristikunta.
On hanget korkeat, nietokset
On hanget korkeat, nietokset,
vaan joulu, joulu on meillä!
On kylmät paukkuvat pakkaset
ja tuimat Pohjolan tuuloset,
vaan joulu, joulu on meillä!
Me taasen laulamme riemuiten,
kun joulu, joulu on meillä!
Se valtaa sielun ja sydämen
ja surun särkevi entisen,
mi kasvoi elämän teillä!
Oi käykää, ystävät, laulamaan,
kun joulu, joulu on meillä!
Se tuttu, ystävä vanhastaan,
on tänne pokennut matkoillaan
ja viipyy hetkisen meillä.
Nyt tähtitarhoihin laulu soi,
kun joulu, joulu on meillä!
Nyt maasta taivaaseen päästä voi,
jos sydän nöyrä on lapsen, oi,
kun joulu, joulu on meillä!
Oi anna Jumala armoas,
kun joulu, joulu on meillä!
Ja kansaa suojaa sun voimallas,
meit' auta näkemään taivaitas,
kun joulu, joulu on meillä!
Petteri punakuono
Muistat Tuhkimon, Lumikin, Ruususen varmaan
ja Punahilkan ja sudenkin harmaan,
mutta poro tää sulta useinkin unhohon jää . . .
Petteri Punakuono oli poro nimeltään.
Ollut ei loiste huono Petterimme nenänpään.
Haukkuivat toiset illoin, majakaksi pilkaten;
tuosta vain saikin silloin joulupukki aattehen:
Aattoilta pitkä on, taival valoton.
Petteri vois nenässään valon tuoda pimeään.
Petteri siitä asti pulkkaa pukin kiskoen
johtaa sen riemuisasti luokse lasten kilttien.
Porsaita äidin oomme kaikki
Porsaita äidin oomme kaikki,
oomme kaikki, oomme kaikki,
porsaita äidin oomme kaikki,
oomme kaikki, kaikki!
Sinä ja minä, sinä ja minä.
Reippahasti käypi askelet
Reippahasti käypi askeleet,
äidin hommat on niin kiireiset.
Lahjat peittyi kääröihin,
ukset kiinni pantihin,
vaan on hauska sentään!
Taatto, taatto läksi innoissaan,
joulukuusen, kuusen hankintaan;
latva saapi tähtösen,
oksat kaikki, tiedät sen,
paljon kynttilöitä!
Kun on valmis kuusi kultainen,
rynnistääpi lapset huoneeseen.
Ken on tuonne tullutkaan
joululahjat pussissaan?
Vanha joulupukki!
Lapset kaikki huutaa: Oi, oi, oi!
Kohta kiitos riemuin soi, soi, soi.
Sievä vauva Maijan on,
Annin kelkka verraton,
orhi oiva Veikon!
Päättyy joulu, vaik ei kenkään sois,
joulukuusi viedään pois, pois, pois.
Mutta ensi vuonna hän
saapuu lailla ystävän-
Ei voi toivo pettää!
Sinivuorten yö
Sinivuorten yö, siellä uuras työ
se on päättynyt, jo on juhla nyt.
Lala lallalla, helikellot soi,
tulla tonttuset voi ilomielin.
Ilta joulun on, käymme joukkohon
kevytkengin vain sipisipsuttain.
Lala lallalla, helikellot soi,
tulla tonttuset voi ilomielin.
Pajan tuottehet, somat antimet
kukin tonttu tuo hyvän lapsen luo.
Lala lallalla, helikellot soi,
tulla tonttuset voi ilomielin.
Sinivuorten taa pian kiiruhtaa
tontut uinumaan taas rauhassaan.
Lala lallalla, helikellot soi,
mennä tonttuset voi ilomielin.
Sylvian joululaulu
Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan;
joulu joutui jo rintoihinkin,
ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan
jo pirtteihin pienoisihin.
Mutt' ylhäällä orressa vielä on vain
se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain,
ja vaiennut vaikerrus on vankilan;
oi murheita muistaa ken vois laulajan?
Sä tähdistä kirkkain nyt loisteesi luo
sinne Suomehen kaukaisehen!
Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo,
sa siunaa se maa muistojen!
Sen vertaista toista en mistään ma saa,
on armain ja kallein mull' ain' Suomenmaa!
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian
ja soi aina lauluista sointuisimman.
Taas kaikki kauniit muistot
Taas kaikki kauniit muistot mun tulee mielehen:
lumivalkeat pellot, puistot ja juhla Jeesuksen.
Ani aikaisin puku parhain mun ylleni puettiin.
Oli kirkossa oltu varhain, nyt sanaa luettiin.
Nyt kuului äidin ääni niin hartain paatoksin.
Hänen olkaansa nojasin pääni ja hiljaa kuuntelin.
Mitä ymmärsin, sit' en tiedä, pyhätunnelman muistan vain.
Sitä milloinkaan ei viedä, ei ryöstetä sielustain.
Taas kaikki kauniit muistot mun tulee mielehen:
lumivalkeat pellot, puistot ja juhla Jeesuksen.
Tonttujen jouluyö
Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu, väki nukkuu.
Öitten varjoon talon touhu hukkuu, touhu hukkuu.
Tip-tap, tip-tap, tipe-tipe, tip-tap, tip, tip, tap!
Tonttujoukko silloin varpahillaan, varpahillaan
varovasti hiipii alta sillan, alta sillan.
Tip-tap, tip-tap, tipe-tipe, tip-tap, tip, tip, tap!
Jouluruokaa tarjoo kunnon väki, kunnon väki,
raoistansa sen jo tonttu näki, tonttu näki.
Tip-tap, tip-tap, tipe-tipe, tip-tap, tip, tip, tap!
Pöydän päälle veitikkaiset rientää, veitikkaiset
syövät paistia ja juovat lientä, juovat lientä.
Tip-tap, tip-tap, tipe-tipe, tip-tap, tip, tip, tap!
Herkkua on siinä monenlaista, monenlaista.
Kuiske kuuluu: "Miltä ruoka maistaa, ruoka maistaa?"
Tip-tap, tip-tap, tipe-tipe, tip-tap, tip, tip, tap!
Sitten leikitellää kuusen alla, kuusen alla
kunnes koittaa päivä taivahalla, taivahalla.
Tip-tap, tip-tap, tipe-tipe, tip-tap, tip, tip, tap!
Hiljaa hiipii joukko varpahillaan, varpahillaan
kotikoloihinsa alle sillan, alle sillan.
Tip-tap, tip-tap, tipe-tipe, tip-tap, tip, tip, tap!
Valkea joulu
Taas valkeata joulua
keskellä suurten hankien,
muistan joulun aikaa
se kuinka saikaan
mun taas taakse vuosien.
Vain valkeata joulua
mielessäin ootan minä ain,
sillä hangen hohteessa vain
joulurauhan tunnen rinnassain.
Varpunen jouluaamuna
Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa,
järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.
Varpunen pienoinen, syönyt kesäeinehen,
järven aalto jäätynyt talvi pakkasessa.
Pienen pirtin portailla oli tyttökulta:
tule, varpu, riemulla, ota siemen multa!
Joulu on, koditon varpuseni onneton,
tule tänne riemulla, ota siemen multa!
Tytön luo nyt riemuiten lensi varpukulta:
kiitollisna siemenen otan kyllä sulta.
Palkita Jumala tahtoo kerran sinua.
kiitollisna siemenen otan kyllä sulta!
En mä ole, lapseni, varpu tästä maasta,
olen pieni veljesi, tulin taivahasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
pieni sai sun veljesi enkeleitten maas
Sydämeeni joulun teen
On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen
Ja sanaton on sydämeni kieli.
Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen
Ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.
kertosäkeistö
Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen
Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen (x2)
On jouluyö ja lumihuntuun pukeutunut maa,
Kuin yhtä puhdas itse olla voisin.
Se ajatukset joulun tuntuun virittymään saa
Kuin harras sävel sisälläni soisi.
kertosäkeistö
On jouluyö, sen syvä rauha leijuu sisimpään
Kuin oisin osa suurta kaikkeutta.
Vain kynttilät ja kultanauhat loistaa hämärään,
Vaan mieleni on täynnä kirkkautta.
kertosäkeistö
Tonttu
Pakkasyö on, ja leiskuen
Pohja loimuja viskoo.
Kansa kartanon hiljaisen
yösydän untaan kiskoo.
Ääneti kuu käy kulkuaan,
puissa lunta on valkeanaan,
kattojen päällä on lunta.
Tonttu ei vain saa unta.
Ladosta tulee, hankeen jää
harmaana uksen suuhun,
vanhaan tapaansa tirkistää
kohti taivasta kuuhun,
katsoo metsää, min hongat on
tuulensuojana kartanon,
miettivi suuntaan sataan
ainaista ongelmataan.
Partaa sivellen aprikoi,
puistaa päätä ja haastaa-
"ei tätä ymmärtää en voi,
ei tää pulma on vasta"-
heittää tapaansa järkevään
taas jo pois nämä vaivat pään,
lähtee toimeen ja työhön
lähtee puuhiinsa yöhön.
Aitat ja puodit tarkastain
lukkoja koittaa nytkyin-
lehmät ne lehdoista näkee vain
unta kahleissa kytkyin;
suitset ja siimat ei selkään soi
ruunan, mi myöskin unelmoi
torkkuen vasten seinää;
haassa se puree heinää.
Lammasten luo käy karsinaan,
makuulla tapaa ne ukko;
kanat jo katsoo, pienallaan
istuu ylinnä kukko,
kopissa Vahti hyvin voi,
herää ja häntä liehakoi,
tonttu harmajanuttu
Vahdille kyllä tuttu.
Puikkii ukko jo tupahan,
siellä on isäntäväki,
tontulle arvoa antavan
näiden jo aikaa näki;
varpain hiipivi lasten luo,
nähdäkseen sulot pienet nuo,
ken sitä kummeksis juuri;
hälle se riemu on suuri.
Isän ja pojan on nähnyt hän
puhki polvien monten
nukkuvan lasna; mut mistähän
tie oli avutonten?
Polvet polvien tietämiin
nousi, vanheni, läks'-mihin niin?
Ongelma, josta halaa
selkoa, noin taas palaa!
Latoon parvelle pyrkii vaan,
siellä hän pitää majaa;
pääskyn naapuri suovallaan
on liki räystään rajaa;
vaikka pääsky nyt poissa on,
keväällä tuoksuun tuomiston
kyllä se saapuu varmaan
seurassa puolison armaan.
Silloin aina se sirkuttaa
monta muistoa tieltä,
ei toki tunne ongelmaa,
näin joka kiusaa mieltä.
Seinän raosta loistaa kuu,
ukon partahan kumottuu,
liikkuu parta ja hulmaa,
tonttu se miettii pulmaa.
Vaiti metsä on, alla jään
kaikki elämä makaa,
koski kuohuvi yksinään
humuten metsän takaa.
Tonttu puoleksi unissaan
ajan virtaa on kulkevinaan,
tuumii, minne se vienee,
missä sen lähde lienee.
Pakkasyö on, ja leiskuen
Pohja loimuja viskoo.
Kansa kartanon hiljaisen
aamuhun unta kiskoo.
Ääneti kuu käy laskemaan,
puissa lunta on valkeanaan,
kattojen päällä on lunta.
Tonttu ei vaan saa unta.
Joulumaa
Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy;
Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy.
Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa,
Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa.
Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta.
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta.
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä,
Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä!
Joulumaasta kuvitellaan paljon kaikenlaista,
Kuinka toiveet toteutuu ja on niin satumaista.
Voi, jos jostain saada voisin suuren puurokauhan,
Sillä antaa tahtoisin mä maailmalle rauhan!
Kertosäe:
Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta,
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta.
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä,
Joulumaa, jos jokaiselta löytyy sydämestä.
Joulumaasta uskoo moni onnen löytävänsä,
Mutta sepä kätkeytyy tai narraa etsijänsä.
Onnea kun mikään mylly valmiiksi ei jauha -
Itsestään on löydettävä ihmisen vain rauha.
Oi jouluyö
Oi jouluyö, oi autuas sä hetki,
kun ihmiseksi sai Herra taivahan
Synteimme tähden henkensä hän antoi
ja kärsi ristinkuoleman
Jo toivon säde hohtavainen loistaa
nyt yllä maan ja merten aavojen
Siis kansat kaikki, te kiittäkäätte Herraa
Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten
Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten
Jo kirvonneet on syntiemme kahleet,
on taivas auennut lapsille maan
Orjuus on poissa, veljesvaino päättyi,
siis Luojan kiitosta laulamme vaan
Toi rauhan meille Herra taivahasta
ja puolestamme astui kuolemaan
Siis kansat kaikki, te kiittäkäätte Herraa
Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten
Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten
Sankta Lucia
Taivaalla tähtivyö
kirkkaana loistaa,
viestiä jouluyön
tuikkeensa toistaa.
Taivainen kirkkaus,
riemuisa julistus.
Kynttilät syttyy,
kynttilät syttyy.
Metsiin jo Pohjolan
vaipan luo hanki,
ja maa on valkean
verhonsa vanki.
Taivaisen hohteen tuo,
Lucia valon suo,
Pyhä Lucia,
Pyhä lucia.
Kiteet luo helmivyön
valkoiseen kaapuun.
Kätköstä talviyön
luoksemme saapuu.
Lucia seppelpää,
juhlista hetki tää,
saavuthan luoksemme,
Pyhä lucia.
Joulupuu on rakennettu
Joulupuu on rakennettu,
joulu on jo ovella.
Namusia ripustettu
ompi kuusen oksilla.
Kuusen pienet kynttiläiset
valaisevat kauniisti.
Ympärillä lapsukaiset
laulelevat sulosti.
Kiitos sulle, Jeesuksemme,
kallis Vapahtajamme,
kun sä tulit vieraaksemme,
paras joululahjamme.
Tullessasi toit sä valon,
lahjat rikkaat runsahat,
autuuden ja anteeks'annon,
kaikki taivaan tavarat.
Anna, Jeesus, Henkes' valon
jälleen loistaa sieluumme.
Sytytellä uskon palon,
siunaa, Jeesus, joulumme.
Petteri Punakuono
Muistat Tuhkimon, Lumikin, Ruususen varmaan
ja Punahilkan ja sudenkin harmaan,
mutta poro tää sulta usein unhohon jää.
Petteri Punakuono oli poro nimeltään,
ollut ei loiste huono Petterimme nenänpään.
Haukkuivat toiset illoin majakaksi pilkaten.
Tuosta vain saikin silloin joulupukki aattehen:
Aattoilta pitkä on, taival valoton.
Petteri vois nenässään valon tuoda pimeään!
Petteri siitä asti pulkkaa pukin kiskoen
johtaa sen riemuisasti luokse lasten kilttien.
Reippahasti käypi askeleet
Reippahasti käypi askelet,
äidin hommat on niin kiireiset:
lahja peittyi kääröihin,
ukset kiinni pantihin,
vaan on hauska sentään!
Taatto, taatto läksi innoissaan
joulukuusen, kuusen hankintaan;
latva saapi tähtösen,
oksat kaikki, tiedät sen,
paljon kynttiöitä!
Kun on valmis kuusi kultainen,
rynnistääpi lapset huoneeseen.
Ken on tuonne tullutkaan,
joululahjat pussissaan?
Vanha joulupukki!
Lapset kaikki huutaa: oi, oi, oi!
Kohta kiitos riemuin soi, soi, soi!
Sievä vauva Maijan on,
Annin kelkka verraton,
orhi oiva Veikon!
Päättyy joulu, vaikk´ ei kenkään sois,
joulukuusi viedään pois, pois, pois.
Mutta ensi vuonna hän
saapuu lailla ystävän –
ei voi toivo pettää.
En etsi valtaa loistoa
En etsi valtaa, loistoa,
en kaipaa kultaakaan,
mä pyydän taivaan valoa
ja rauhaa päälle maan.
Se joulu suo, mi onnen tuo
ja mielet nostaa Luojan luo.
Ei valtaa eikä kultaakaan,
vaan rauhaa päälle maan.
Suo mulla maja rauhaisa
ja lasten joulupuu,
Jumalan sanan valoa,
joss´ sieluin kirkastuu.
Tuo kotihin, nyt pieneenkin,
nyt joulujuhla suloisin,
Jumalan sanan valoa
ja mieltä jaloa.
Luo köyhän niinkuin rikkahan
saa, joulu ihana!
Pimeytehen maailman
tuo taivaan valoa!
Sua halajan, sua odotan,
sä Herra maan ja taivahan.
Nyt köyhän niinkuin rikkaan luo
suloinen joulus tuo!
On hanget korkeat, nietokset
On hanget korkeat, nietokset,
vaan joulu, joulu on meillä!
On kylmät, paukkuvat pakkaset
ja tuimat Pohjolan tuuloset,
vaan joulu, joulu on meillä.
Me taasen laulamme riemuiten,
kun joulu, joulu on meillä!
Se valtaa sielun ja sydämen
ja surun särkevi entisen,
mi kasvoi elämän teillä!
Oi käykää, ystävät laulamaan,
kun joulu, joulu on meillä!
Se tuttu ystävä vanhastaan,
on tänne poikennut matkoillaan
ja viipyy hetkisen meillä.
Nyt tähtitarhoihin laulu soi,
kun joulu, joulu on meillä!Nyt maasta taivaaseen päästä voi,
jos sydän nöyrä on lapsen, oi,
kun joulu, joulu on meillä!
Oi anna, Jumala, armoas,
kun joulu, joulu on meillä!
Ja kansaa suojaa sun voimallas,
meit´ auta näkemään taivaitas,
kun joulu, joulu on meillä!
Kulkuset
Lunta tulvillaan on raikas talvisää,
ei liinakkommekaan, nyt enää talliin jää.
Sen kohta valjastan reen pienen etehen,
ja sitten joutuin matkahan me käymme riemuiten.
Kulkuset, kulkuset riemuin helkkäilee.
Talven valkohiutaleet ne kilvan leijailee.
Rekehen, rekehen nouse matkaamaan!
Lumi alla jalasten se laulaa lauluaan.
On ryijyn alla lämmin, kun lunta tuiskuttaa.
Nyt liinakkomme kiitää ja valkoinen on maa.
Kulkuset, kulkuset riemuin helkkäilee.
Talven valkohiutaleet ne kilvan leijailee.
Toiseen maailmaan tää retki meidät vie,
niin puhtaan valkeaan käy liinakkomme tie.
Taas tuulen huminaa nyt puiden latvat soi.
En retkeämme unhoittaa kai milloinkaa mä voi.
Kulkuset, kulkuset riemuin helkkäilee.
Talven valkohiutaleet ne kilvan leijailee.
Rekehen, rekehen nouse matkaamaan!
Lumi alla jalasten se laulaa lauluaan.
On ryijyn alla lämmin, kun lunta tuiskuttaa.
Nyt liinakkomme kiitää ja valkoinen on maa.
Kulkuset, kulkuset riemuin helkkäilee.
Talven valkohiutaleet ne kilvan leijailee
(joitakin sanoja tai kokonaisia lauluja on voitu kopioda eri sivustoilta)
Jouluaatto, jouluale, jouluapulainen, jouluaskare, jouluateria, jouluavustus, joulubaletti, jouluelokuva, jouluhartaus, jouluherkku, jouluhullu, jouluhuutokauppa, jouluhäät, jouluhöpsö, joulujuhla, joulujulkaisu, joulujumalanpalvelus, joulujuoma, joulukahvi, joulukakku, joulukaktus, joulukala, joulukalenteri, joulukalja, joulukatu, joulukeräys, joulukiire, joulukinkku, joulukirja, joulukirjallisuus, joulukirkko, joulukonsertti, joulukoriste, joulukukka, joulukuusi, joulukuva, joulukuvaelma, joulukynttelikkö, joulukynttilä, joululaulu, joululehti, joululeikki, joululevy, joululiikenne, joululimppu, joululoma, joululyhde, joulumakeinen, joulumakkara, joulumarkkinat, joulumerkki, joulumuori, joulumusiikki, joulumyyjäiset, joulunumero, joulunäytelmä, joulunäyttely, jouluoljet, jouluolut, jouluomena, jouluoratorio, joulupahnat, joulupaisti, jouluparaati, joulupata, joulupiparkakku, joulupirtti, jouluporsas, jouluposti, joulupukki, joulupulla, joulupuuro, joulupäivä, joulupöytä, jouluraha, joulurakas, joulurukous, jouluruno, jouluruoka, jouluruusu, jouluryyppy, joulusaarna, joulusahti, joulusatu, joulusiivous, joulusuukko, joulutaide, joulutarina, joulutervehdys, joulutodistus, joulutoivotus, joulutonttu, joulutulppaani, joulutupa, joulutähti, jouluvalo, jouluviina, jouluviini, jouluvirsi...
