Tästä on nyt se mustaavalkoisella mistä olen yrittänyt puhua jo kauan..
-mikko
Julkaistu . Päivitetty
Laskemme
kaloreita ja pudotamme painoa. Tiedämme terveellisestä ruokavaliosta
enemmän kuin koskaan, liikumme paljon, mutta silti lihomme ja olemme
sairaita. Yhdysvaltalainen sydänlääkäri William Davis osoittaa
hiljattain suomennetussa Eroon vehnästä -teoksessa, että syyllinen on
vehnä.
– Ei pelkästään vehnä vaan kaikki nopeat hiilihydraatit sekä myös muut gluteenia sisältävät viljat kuten ruis ja ohra, vastaa vähähiilihydraattisen ruokavalion puolesta puhuva yleis- ja verisuonikirurgi Taija Somppi.
Davis pitää vehnää syynä lihavuuteen, mutta myös moniin suomalaistenkin kansansairauksiin kuten aikuisiän diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin.
– Gluteenipitoiset viljat kuten vehnä ja ruis muuttuvat suolistossa sokeriksi ja sokeri taas nostaa veren sokeriarvoja ja elimistön insuliinitasoja. Jatkuvasti korkea insuliinitaso elimistössä puolestaan aiheuttaa kroonista tulehdusta, jolla on yhteys moniin sairauksiin kuten esimerkiksi Alzheimerin tautiin, lääkäri Taija Somppi vastaa.
– Gluteeniviljojen ja muiden viljojen proteiinien tiedetään myös
vaikuttavan kilpirauhasen toimintaan. Kun kilpirauhanen toimii
nihkeästi, se puolestaan hidastaa perusaineenvaihduntaa ja aiheuttaa
lihomista.
Erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ravitsemusyksiköstä ei näe selvää syy-yhteyttä näin lukuisiin sairauksiin keliakiaa lukuun ottamatta.
– Näyttö on aika olematon eikä sitä Davisin kirjassakaan ole. Ehkä pientä hajanaista näyttöä on siitä, että vehnä lisäisi sydän- ja verisuonitautien riskiä, mutta esimerkiksi suomalaistutkimuksissa tätä ei ole todettu.
– Mielestäni suomalaisten pitäisi jo geeniperimänsä vuoksi välttää
gluteeniviljoja, sillä esimerkiksi keliakiageenit ja gluteeniherkkyys
ovat hyvin yleistä suomalaisessa väestössä. Moni sairastaakin piilevää
keliakiaa, joka huomattavan usein saattaa jäädä diagnosoimatta, lääkäri
Taija Somppi puolestaan painottaa.
– Kyllä yksittäisiä tutkimuksia aina löytyy. Toisaalta Davis nojaa aika paljon siihen, että syynä olisi vehnän aiheuttama verensokerin heilahtelu ja sen liian korkea nousu, joten tässä suhteessa hänen esittämillään väitteillä on jotain perääkin, Ovaskainen pohtii.
– Syynä on sokeri, mutta gluteeniviljoissa on myös muita keskushermostoon vaikuttavia aineita, jotka addiktoivat ihan samalla tavalla kuin huumeet - jopa pahemmin, lääkäri Taija Somppi sanoo.
Erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen ei täysin tyrmää tätä William Davisin väitettä, mutta haluaa korostaa, ettei vehnä yksin ole syynä syömiskierteeseen.
– Se ei ole pelkästään vehnän ominaisuus vaan kaikkia sokeria sisältävien ja sokeria tuottavien hiilihydraattipitoisten ainesosien ominaisuus. Tämä on ominaista raffinoiduille, pitkälle puhdistetuille elintarvikkeille. Niihin liittyy sellainen tunne, että ne ikään kuin hajoavat suussa.
Davis sysää syyn paitsi elintarviketeollisuuden, myös nykyvehnän kontolle. Viiden viime vuosikymmenen jalostus vehnän satoisuuden parantamiseksi on muuttanut samalla myös kasvin geneettistä rakennetta.
– Kaikki maailman vehnä on yhtä vehnälajiketta ja tässä lajikehityksessä on suosittu suurijyväisiä satoisia tuotteita. Tämä on todellakin vaikuttanut siihen jyvän tärkkelysrakenteeseen. Siellä on esimerkiksi tätä amylopektiiniä enemmän kuin amyloosia, joiden suhteet esimerkiksi villivehnässä ovat toiset. Juuri tämä tärkkelyslohkojen valta-asema saattaa olla yhteydessä siihen, että vehnällä on kyky nostaa verensokeria tehokkaasti, erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.
– Tätä väitettä en allekirjoita ravintotutkijana enkä epidemiologisen yhteyden tutkijana. Näiden viljojen vitamiini- ja kuitupitoisuudessa on eroja ja on todettu, että täysjyväviljoilla on suojaavia vaikutuksia kroonisilta sairauksilta. Se näyttö on paljon vahvempi, kuin mitä vehnästä on osoitettu sen lisääntyneeseen riskiin, erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen painottaa.
Vähähiilihydraattisen ruokavalion tärkeyttä korostava suomalaislääkäri on puolestaan amerikkalaiskollegansa samaa mieltä.
– Voi olla, että täysjyvävilja on joillekin jopa haitallisempaa. Viljojen kuoressa on kasvia itseään suojaavia myrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi suolisto-oireita. Lisäksi vehnän kuoreen kertyy kadmiumia, joka on raskasmetallia ja haitaksi terveydelle, yleis- ja verisuonikirurgi Taija Somppi sanoo.
Uusissa vastikään julkistetuissa pohjoismaisissa ruokasuosituksissa viljatuotteet eivät enää muodosta ruokapyramidin perustaa.
– Viljavalmisteet nähtiin aikaisemmin ihan ratkaisevana energialähteenä, nyt haluamme sen sijaan painottaa kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöä. Ne suojaavat kroonisilta sairauksilta ja niillä voidaan tehokkaasti vaikuttaa myös painonhallintaan, Ovaskainen sanoo.
Vehnästä luopuminen on siis helpommin sanottu kuin tehty. Vehnättömyys kuitenkin kannattaa, sillä Davisin mukaan siitä seuraa suorastaan dramaattisia terveysvaikutuksia. Ne alkavat näkyä ja tuntua jo muutamassa viikossa muun maussa painon putoamisena, suolistohäiriöiden vähenemisenä ja mielialan kohoamisena.
– Täytyy muistaa, että vehnän rinnalla kova rasva ja sokeri ovat vähintäänkin yhtä vahvoja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ja mielestäni niiden käyttöön pitäisi kiinnittää enemmän huomioita kuin tämän vehnän terveysvaikutuksiin.
– Tosin pelkästään valkoisia vehnäjauhoja sisältävät elintarvikkeet sisältävät usein paljon muitakin tärkkelyksiä sekä sokereita ja siirappeja, ja ne ovat pikemminkin indikaattori sellaisista elintarvikkeista, joissa on myös paljon muita huonon ruokavalion tekijöitä.
Sydäntautilääkäri William Davisin Eroon vehnästä -kirja on aiheuttanut kohua erityisesti Yhdysvalloissa, missä kirja on kaksi vuotta ilmestymisen jälkeenkin edelleen bestseller tilastojen kärjessä. Erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen ymmärtää suosion hyvin.
– Yhdysvalloissa vehnän kulutus on noin 30 prosenttia suurempi kuin meillä pohjoismaissa. Lisäksi erilaiset ärtyneen suolen oireyhtymät ovat aika yleisiä. Ihmiset mielellään hakevat ratkaisuja, joissa he voisivat luottaa yhteen ruokasääntöön ja tätä noudattaen voida hyvin.
Haastateltavat: Marja-Leena Ovaskainen, Erikoistutkija, ETT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Taija Somppi, yleis- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri
Lähde: William Davis: Eroon Vehnästä. Alkuperäisteos: Wheat Belly
Liittyy ohjelmaan Akuutti
– Ei pelkästään vehnä vaan kaikki nopeat hiilihydraatit sekä myös muut gluteenia sisältävät viljat kuten ruis ja ohra, vastaa vähähiilihydraattisen ruokavalion puolesta puhuva yleis- ja verisuonikirurgi Taija Somppi.
Davis pitää vehnää syynä lihavuuteen, mutta myös moniin suomalaistenkin kansansairauksiin kuten aikuisiän diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin.
– Gluteenipitoiset viljat kuten vehnä ja ruis muuttuvat suolistossa sokeriksi ja sokeri taas nostaa veren sokeriarvoja ja elimistön insuliinitasoja. Jatkuvasti korkea insuliinitaso elimistössä puolestaan aiheuttaa kroonista tulehdusta, jolla on yhteys moniin sairauksiin kuten esimerkiksi Alzheimerin tautiin, lääkäri Taija Somppi vastaa.
Haastattelussa yleis- ja verisuonikirurgi Taija Somppi
6 minGluteenin yhteys sairauksiin
William Davisin mukaan vehnän aiheuttamien sairauksien lista on pitkä. Siihen kuuluvat myös nivelsairaudet, osteoporoosi, erilaiset ihosairaudet, pälvikaljuisuus, atopia, krooninen väsymys, skitsofrenia, erilaiset suolistosairaudet, keliakia ja ataksia.Erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ravitsemusyksiköstä ei näe selvää syy-yhteyttä näin lukuisiin sairauksiin keliakiaa lukuun ottamatta.
– Näyttö on aika olematon eikä sitä Davisin kirjassakaan ole. Ehkä pientä hajanaista näyttöä on siitä, että vehnä lisäisi sydän- ja verisuonitautien riskiä, mutta esimerkiksi suomalaistutkimuksissa tätä ei ole todettu.
Haastattelussa THL:n erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen
9 minMielestäni suomalaisten pitäisi jo geeniperimänsä vuoksi välttää gluteeniviljoja, sillä esimerkiksi keliakiageenit ja gluteeniherkkyys ovat hyvin yleistä suomalaisessa väestössä.Sydäntautilääkäri William Davisin kirjan väitteet vehnän vaarallisuudesta pohjautuvat paitsi hänen vuosikymmeniä kestäneeseen kliiniseen potilastyöhön, myös kirjan lopussa esitettyyn 304 tieteelliseen julkaisuun.
– Kyllä yksittäisiä tutkimuksia aina löytyy. Toisaalta Davis nojaa aika paljon siihen, että syynä olisi vehnän aiheuttama verensokerin heilahtelu ja sen liian korkea nousu, joten tässä suhteessa hänen esittämillään väitteillä on jotain perääkin, Ovaskainen pohtii.
Vehnä – huumeen kaltainen aine?
Kirjassa esitetään lukuisia esimerkkejä vehnän aiheuttamasta verensokerikierteestä. Kun syömme aamulla sämpylän, kohta jo nälkä kurnii vatsassa. Tarvitaan lisää vehnää; leipää, keksejä, pullaa, pastaa. Kierre on valmis ja lihominen jatkuu.On pömpöttävä vehnävatsa, hytisevä selluliittipylly, pullareidet, kaksoisleuka ja miehillä suurentuneet rinnat. Ihminen alkaa siis pikkuhiljaa muistuttaa sitä mitä syökin eli jättikokoista taikinaa.Vehnäkierteen aiheuttamat terveysongelmat tuntuvat, mutta myös näkyvät. On pömpöttävä vehnävatsa, hytisevä selluliittipylly, pullareidet, kaksoisleuka ja miehillä suurentuneet rinnat. Ihminen alkaa siis pikkuhiljaa muistuttaa sitä mitä syökin eli jättikokoista taikinaa. Vehnä vaikuttaakin William Davisin mukaan huumeen tavoin; se on ruokahalua lisäävä stimulantti ja sitä on pakko saada lisää!
– Syynä on sokeri, mutta gluteeniviljoissa on myös muita keskushermostoon vaikuttavia aineita, jotka addiktoivat ihan samalla tavalla kuin huumeet - jopa pahemmin, lääkäri Taija Somppi sanoo.
Erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen ei täysin tyrmää tätä William Davisin väitettä, mutta haluaa korostaa, ettei vehnä yksin ole syynä syömiskierteeseen.
– Se ei ole pelkästään vehnän ominaisuus vaan kaikkia sokeria sisältävien ja sokeria tuottavien hiilihydraattipitoisten ainesosien ominaisuus. Tämä on ominaista raffinoiduille, pitkälle puhdistetuille elintarvikkeille. Niihin liittyy sellainen tunne, että ne ikään kuin hajoavat suussa.
Pilalle jalostettu nykyvehnä?
William Davis kehottaa myös katsomaan vanhoja kuva-albumeja. Löydätkö vanhempiesi tai isovanhempiesi valokuva-albumeista lihavia ihmisiä? Miksi 50- ja 60-lukujen kotiäidit ja muut tuon aikakauden ihmiset olivat niin paljon hoikempia ja painoivat pääsääntöisesti 20 - 30 kiloa vähemmän kuin nykyään vaikka liikuntaa ei kotitöiden lisäksi juurikaan harjoitettu? Yli sata kiloa painava ihminen oli ennen harvinaisuus, mutta tuiki tavallinen näky tänään.Davis sysää syyn paitsi elintarviketeollisuuden, myös nykyvehnän kontolle. Viiden viime vuosikymmenen jalostus vehnän satoisuuden parantamiseksi on muuttanut samalla myös kasvin geneettistä rakennetta.
– Kaikki maailman vehnä on yhtä vehnälajiketta ja tässä lajikehityksessä on suosittu suurijyväisiä satoisia tuotteita. Tämä on todellakin vaikuttanut siihen jyvän tärkkelysrakenteeseen. Siellä on esimerkiksi tätä amylopektiiniä enemmän kuin amyloosia, joiden suhteet esimerkiksi villivehnässä ovat toiset. Juuri tämä tärkkelyslohkojen valta-asema saattaa olla yhteydessä siihen, että vehnällä on kyky nostaa verensokeria tehokkaasti, erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.
Täysjyvävilja - silkkaa roskaa?
William Davis kritisoi vahvasti myös täysjyvävehnän suosimista. Hänen mukaansa se ei ole sen terveellisempi tuote kuin puhdistettu vehnäkään vaan väite ”terveellisten täysjyväviljojen välttämättömyydestä on silkkaa roskaa”.– Tätä väitettä en allekirjoita ravintotutkijana enkä epidemiologisen yhteyden tutkijana. Näiden viljojen vitamiini- ja kuitupitoisuudessa on eroja ja on todettu, että täysjyväviljoilla on suojaavia vaikutuksia kroonisilta sairauksilta. Se näyttö on paljon vahvempi, kuin mitä vehnästä on osoitettu sen lisääntyneeseen riskiin, erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen painottaa.
Viljavalmisteet nähtiin aikaisemmin ratkaisevana energialähteenä, nyt haluamme sen sijaan painottaa kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöä– Toisaalta väite, että täysjyvävilja on lähes samanlaista kuin kuorittu vehnä, perustuu tähän verensokerin nostamiseen ja siinä suhteessa todellakin näillä viljalajeilla on varsin vähän eroa.
Vähähiilihydraattisen ruokavalion tärkeyttä korostava suomalaislääkäri on puolestaan amerikkalaiskollegansa samaa mieltä.
– Voi olla, että täysjyvävilja on joillekin jopa haitallisempaa. Viljojen kuoressa on kasvia itseään suojaavia myrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi suolisto-oireita. Lisäksi vehnän kuoreen kertyy kadmiumia, joka on raskasmetallia ja haitaksi terveydelle, yleis- ja verisuonikirurgi Taija Somppi sanoo.
Uusissa vastikään julkistetuissa pohjoismaisissa ruokasuosituksissa viljatuotteet eivät enää muodosta ruokapyramidin perustaa.
– Viljavalmisteet nähtiin aikaisemmin ihan ratkaisevana energialähteenä, nyt haluamme sen sijaan painottaa kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöä. Ne suojaavat kroonisilta sairauksilta ja niillä voidaan tehokkaasti vaikuttaa myös painonhallintaan, Ovaskainen sanoo.
Vehnää kaikkialla
William Davisin väitteet ovat saaneet osakseen vastustajia, mutta myös puoltajia. Sen sijaan monet ankaraakin arvostelua esittäneet ravitsemusalan ja lääketieteen asiantuntijat yhtyvät Davisin arvosteluun elintarviketeollisuutta kohtaan.Jos kuvittelet syöväsi kauraleipää, saattaa se sisältääkin lähes yhtä paljon vehnää kuin kauraaVehnää sisältävien tuotteiden määrä ei ole pelkästään lisääntynyt vaan niistä on tullut hallitseva osa ruokavaliota. Kauppojen ja kahviloiden hyllyt notkuvat vehnätuotteita, ravintolaruoista on vaikea löytää vehnätöntä vaihtoehtoa ja ruokateollisuus lisää vehnää kaikkialle; lihapulliin, makkaroihin, pakasteisiin, kastikkeisiin ja leipiin. Jos kuvittelet syöväsi esimerkiksi kauraleipää, saattaa se sisältääkin lähes yhtä paljon vehnää kuin kauraa.
Vehnästä luopuminen on siis helpommin sanottu kuin tehty. Vehnättömyys kuitenkin kannattaa, sillä Davisin mukaan siitä seuraa suorastaan dramaattisia terveysvaikutuksia. Ne alkavat näkyä ja tuntua jo muutamassa viikossa muun maussa painon putoamisena, suolistohäiriöiden vähenemisenä ja mielialan kohoamisena.
Vehnän rinnalla kova rasva ja sokeri ovat vähintäänkin yhtä vahvoja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä– Toki tulemme toimeen myös ilman viljoja. Monipuolinen ruokavalio voidaan koota myös kasvikunnan tuotteista, joiden lisäksi voi nauttia kohtuullisesti myös maitotuotteita, lihaa ja kalaa. Tätä painottavat myös uudet ravintosuositukset. Sen sijaan meidän ei tarvitse lisätä ylen määrin lihan ja proteiinien käyttöä, niitä meillä on ruokavaliossamme jo ihan riittämiin, Marja-Leena Ovaskainen painottaa.
– Täytyy muistaa, että vehnän rinnalla kova rasva ja sokeri ovat vähintäänkin yhtä vahvoja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ja mielestäni niiden käyttöön pitäisi kiinnittää enemmän huomioita kuin tämän vehnän terveysvaikutuksiin.
– Tosin pelkästään valkoisia vehnäjauhoja sisältävät elintarvikkeet sisältävät usein paljon muitakin tärkkelyksiä sekä sokereita ja siirappeja, ja ne ovat pikemminkin indikaattori sellaisista elintarvikkeista, joissa on myös paljon muita huonon ruokavalion tekijöitä.
Sydäntautilääkäri William Davisin Eroon vehnästä -kirja on aiheuttanut kohua erityisesti Yhdysvalloissa, missä kirja on kaksi vuotta ilmestymisen jälkeenkin edelleen bestseller tilastojen kärjessä. Erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen ymmärtää suosion hyvin.
– Yhdysvalloissa vehnän kulutus on noin 30 prosenttia suurempi kuin meillä pohjoismaissa. Lisäksi erilaiset ärtyneen suolen oireyhtymät ovat aika yleisiä. Ihmiset mielellään hakevat ratkaisuja, joissa he voisivat luottaa yhteen ruokasääntöön ja tätä noudattaen voida hyvin.
Haastateltavat: Marja-Leena Ovaskainen, Erikoistutkija, ETT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Taija Somppi, yleis- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri
Lähde: William Davis: Eroon Vehnästä. Alkuperäisteos: Wheat Belly
Liittyy ohjelmaan Akuutti
