Kirjolohi - Oncorhynchus mykiss - pullalohi

Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss) on tyynenmerenlohien sukuun kuuluva lohikala, jonka ihminen on tuonut Pohjois-Amerikasta Suomeen ja muualle Eurooppaan. Kirjolohen liha on rasvaista ja punertavansävyistä. Kirjolohi on suosittu ja edullinen ruokakala, jota viljellään hyvin paljon. Se on vesistöihin istutettuna myös virkistyskalastajien saaliskala, esimerkiksi yksi perhokalastajien halutuimmista saaliista. Kirjolohi kasvaa noin 40–70 senttimetrin pituiseksi ja painaa noin 1–5 kg.

 Tuntomerkit: Kirjolohen nimi viittaa sen kiduskansissa ja kyljissä olevaan leveään roosan vivahteiseen juovaan, joka heijastelee myös muita värejä. Olemukseltaan kirjolohi muistuttaa hieman tanakkaa taimenta. Muista lohikaloistamme sen erottaa kyljen juovasta ja tummatäpläisestä selkä- ja pyrstöevästä. Sateenkaarirautu, sateenkaarilohi, forellilohi ja kirjotaimen ovat sen käytöstä poisjääneitä nimiä, mutta Parasalmo mykiss nimeä kirjolohesta käytetään myös nykyisin.

Esiintyminen ja alkuperä: Alkuperäinen kirjolohen levinneisyysalue on Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa 60 leveyspiirin eteläpuolella Tyyneenmereen laskevat vesistöt. Aasiassa lajia tavataan Kamtchatkalla ja paikoitellen Ohotanmeren alueella ja Amerikassa aina Sierra Nevadaan asti etelässä. Tällä alueella kirjolohesta erotetaan kolme ekologista muotoa: koko elämänsä virtavesissä viettävä muoto, kylmien järvien muoto ja merestä jokiin kudulle nouseva muoto. Sisävesimuotoa on käytetty viljelykalana ja istutettu eri puolilla maailmaa. Ensimmäinen kirjolohen mätierä tuotiin Suomeen Saksasta vuonna 1894 ja istutukset luonnonvesiin aloitettiin 1900-luvun alkupuolella. Vasta 1960-luvulta lähtien istutukset ovat olleet säännöllisempiä ja merkittävästi saalista tuottavia. Kirjolohta on istutettu luonnonvesiin lähes ympäri Suomen.

Lisääntyminen: Kirjolohi lisääntyy virtaavassa vedessä, mutta pysyviä luonnonkantoja Suomeen ei ole toistaiseksi muodostunut. Kirjolohen luonnonpoikasia on tavattu ainakin eteläisimmässä Suomessa, mutta toisen polven luonnonlisääntymisestä ei kuitenkaan ole varmistettua näyttöä.

Ravinto, kasvu ja vaellukset: Kirjolohenpoikanen syö aluksi eläinplanktonia, sitten vesihyönteisiä ja niiden toukkia sekä veden pinnalle pudonneita hyönteisiä. Myöhemmin se siirtyy kalaravintoon. Poikasena luonnonveteen istutettu kirjolohi kasvaa hieman paremmin kuin taimen, mutta hitaammin kuin lohi. Pyyntikokoiset (0,5-2,0 kg) kalat, joita nykyisin istutetaan esimerkiksi koskikalastuskohteisiin, eivät luonnonvesissä yleensä istutuksen jälkeen juurikaan kasva. Virtavesiin istutetut kirjolohet saadaan usein myös läheltä istutuspaikkaa. Meressä ja järvissä laji vaeltaa laajalti. Esimerkiksi Suomenlahteen vuonna 1994 istutettuja pyyntikokoisia kirjolohia on tavattu eteläiseltä Itämereltä saakka.

Kalastus ja saaliit: Kirjolohia istutetaan pyyntikokoisina vapakalastuksen saalisvarmuuden lisäämiseksi. Kalat yleensä tulevat kalastetuksi melko nopeasti. Vapaa-ajankalastajien saaliin on arvioitu olleen noin 0,6 miljoonaa kiloa vuonna 2004. Kirjolohi on maamme merkittävin elintarvikkeeksi viljelty kalalaji. Vuosituotanto on noin 15 miljoonaa kiloa. Viljelyn poikastuotanto tapahtuu pääosin sisävesissä ja varsinainen ruokakalatuotanto merialueilla.

Kantojen uhkatekijät, hoito ja uhanalaisuus: Kirjolohen väitetään kilpailevan luonnonvesissä alkuperäislajien, lähinnä taimenen, kanssa. Ravintokilpailua saattaa jonkin verran syntyäkin, mutta missään päin Suomea ei ole osoitettu, että kirjolohi olisi syrjäyttänyt jonkin alkuperäislajin, vaikka potentiaalinen vaara on olemassa.

Haital Lista

Maailmanlaajuisesti kirjolohi kuuluu IUCN:n (kansainvälinen luonnonsuojeluliitto) ylläpitämässä Global Invasive Species Database -listoissa planeettamme sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon (johon kalalajeistamme kuuluu myös taimen ja karppi).

Uunilohi:

Valmistusaineet
1   (n. 800 g)         kirjolohifilee
1/2  tl         sitruunapippuria
1/2  tl         suolaa
1  prk  (2,5 dl)    ruokakermaa

Kypsän kalan pinnalle
2  rkl     tilliä
Tarjoiluun
1      sitruuna

Valmistusohje:

    Huuhdo filee kylmällä vedellä. Poista siitä ruodot ja nahka. Voit halutessasi leikata fileen annospaloiksi. Laita uunivuokaan.

    Ripota fileen pintaan sitruunapippuri ja suola.

    Kaada vuokaan ruokakerma.

    Kypsennä uunin alaosassa 175 asteessa 35 - 40 min.

    Ripota kypsän kalan pinnalle hienonnettua tilliä.

    Leikkaa sitruuna lohkoiksi ja laita tarjolle. Tarjoa uunilohi perunoiden ja kasvisten tai keitetyn jasmiiniriisin kanssa.

Voit myös vaikka savustaa killen ..

 lähde:wikipedia,ahven.net,iltalehti.fi,skes.fi,luontoportti.fi,reseptivihko.net,lapinkalatalouskeskus.net