Kokeile harmaanieriää kantarellien kera Leena Harkimon tapaan.
- Heimo: Lohet – Salmonidae
- Koko: Inarinjärvessä tavallisesti 40–80 cm, 0,7–2 kg, suurimmat jopa 7 kg.
- Samannäköisiä lajeja: nieriä, puronieriä
Mikä: Harmaanieriä on kotiutunut Suomeen sekä kalatiskille että Inarijärveen, jossa se paikkaa saalismenetyksiä.
Suomalaisen harmaanieriäkannan isänä voi pitää Alex Kyyhkystä, joka toimi Suomen konsulina Duluthissa, Minnesotassa Yhdysvalloissa. Duluth sijaitsee Yläjärven eli Lake Superiorin rannassa.
Kyyhkynen lähetti Suomeen vuonna 1955 kaksi erää harmaanieriän mätiä. Siitä kasvatettuja poikasia istutettiin kaksivuotiaina Pallasjärveen, Perämereen ja neljään eteläiseen järveen. Jäljelle kalankasvattamoon jätettiin emokalakanta.
Harmaanieriää istutettiin sittemmin sinne tänne. Sen oletettiin korvaavan kotoisia lohikalakantoja, jotka kärsivät patoamisesta ja säännöstelystä. Syvällä viihtyvän harmaanieriän uskottiin kestävän säännöstelyä paremmin. Nykyisin harmaanieriää istutetaan vain Inarijärveen.
Näin tunnistat: Harmaanieriä kuuluu lohikaloihin eli sillä on pieni rasvaevä selkäpuolella varsinaisen selkäevän ja pyrstön välissä. Lähisukulaisia ovat kotoinen nieriämme (rautu) ja Pohjois-Amerikasta tänne tuotu puronieriä.
Harmaanieriän erottaa vaatimattomammasta värityksestään verrattuna edellisiin. Sen kyljet ovat rusehtavan tai vihertävän harmaat, selkä tummempi ja vatsa vaaleampi - ei koskaan punainen. Kyljessä on kellertäviä pilkkuja. Ne ulottuvat myös selkäevään, rasvaevään ja pyrstöön.
Täällä esiintyy: Vain Inarijärvi on osoittautunut Suomessa riittävän suureksi ja syväksi kasvupaikaksi. Sielläkään nieriä ei tiettävästi ole onnistunut lisääntymään, vaan kanta on istutusten varassa.
Nieriöiden tapaan myös tämä laji on hidaskasvuinen; Inarilla viisivuotiaat yksilöt painavat pari kiloa.
Erakkomainen harmaanieriä elää pitkän ikänsä syvissä, runsashappisissa kylmissä vesissä. Vettä päällä voi olla jopa 80 metriä. Sen ravinto koostuu ulappavesien parvikaloista.
Kutu tapahtuu syksyllä vesien jäähtyessä syys-marraskuussa alle kymmenmetrisille kivi- ja sorapohjille. Poikaset kuoriutuvat keväällä jäiden lähtiessä.
Suurin Suomesta saatu harmaanieriä painoi komeat 12 kiloa ja oli iältään parikymppinen. Kanadasta on saatu peräti 46,3-kiloinen jättiläinen. Nieriää pyydetään verkoilla, ja urheilukalastajat tavoittelevat sitä vetouistellen.
Näin lautaselle: Nieriää kannattaa kokeilla kansanedustaja Leena Harkimon (kok) sitruunaisen reseptin mukaan yhdessä kantarellien kanssa:
Valmista ensin graavattu sitruunasurvos. Kolmesta sitruunankuoresta poistetaan valkoinen kerrososa, ja itse kuori käytetään kiehuvassa vedessä noin 20 sekunnin ajan. Kun vesi on jäähtynyt, siihen sekoitetaan pilkotut hedelmälihat. Joukkoon 4 rkl sokeria ja 3 rkl suolaa. Seos saa marinoitua yön yli jääkapissa, ja se soseutetaan tasaiseksi.
Itse kala paistetaan fileinä kylmäpuristetussa neitsytkookosöljyssä, suolataan ja pippuroidaan kevyesti. Sitruunasurvos sipaistaan fileiden päälle. Tarjotaan raakamarinoitujen kantarellien kanssa - tämä kokonaisuus koostuu puolesta kilosta itse sieniä ja 2 sitruunan mehusta. Lisäksi mukaan ½ desiä oliiviöljyä, ½ salottisipulia (varsiosa), 3 rkl silputtua lehtipersiljaa, suolaa ja mustapippuria.
Kirjoittaja on suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran (SKES) puheenjohtaja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti