Karppi on sananmukaisesti veden viljaa. Se on tehokas leivän jatke ympäri maailman.
- Heimo: Särkikalat – Cyprinidae
- Samannäköisiä lajeja: hopearuutana, ruutana, suutari
- Koko: 35–60 cm, 1–3 kg, suurimmillaan noin 20 kg (suurin Suomessa saatu karppi painoi 21,44 kg).
Kiinalaiset ymmärsivät karpin arvon ruokakalana yli 2 000 vuotta sitten. Se havaittiin nopeasti lisääntyväksi ja kasvavaksi lajiksi. Lajin alkuperäiset syntysijat on arvioitu jonnekin Vähä-Aasian ja Kaspianmeren välimaastoon. Japanin samurait valitsivat karpin tunnuseläimekseen rohkeuden, voiman ja lujuuden vertauskuvana.
Euroopan karppi saavutti viimeisen jääkauden jälkeen Tonavalla, josta sitä tuotiin viljeltäväksi keskiajalla luostareihin. Karppi on levittäytynyt siirtoistutuksin aina Afrikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Australiaan asti.
Näin tunnistat:
Pientä karppia voi erehtyä luulemaan ruutanaksi tai hopearuutanaksi. Erot löytyvät kuitenkin nopeasti. Karpilla on suupielissään kaksi paria viiksisäikeitä, jotka sukulaislajeilta puuttuvat. Karpin selkäevä on teräväreunainen, ruutanoilla pyöreäkulmainen.
Karppikantamme on peräisin Ruotsista ja osin myös Venäjältä. Viljellyistä karpeista osalla on vajavainen suomupeite. Jokseenkin suomutonta yksilöä sanotaan nahkakarpiksi, täyden suomupeitteen omistavaa suomukarpiksi ja tältä väliltä olevaa peilikarpiksi. Kotimaiset karppiemomme saavat jälkeläisiä, joissa on kaikkia näitä suomutyyppejä - eli on olemassa vain yksi ja sama karppi.
Täällä esiintyy:
Suomen vesiltä saadut kalat ovat peräisin istutuksista.
Karppia viljellään kalanviljelylaitoksissa lämpimissä oloissa parivuotiaaksi asti, jolloin se on noin parinsadan gramman painoinen. Nämä istutetut poikaset kasvavat luonnonvesissä kolmessa vuodessa parikiloisiksi ja sukukypsiksi.
Suomessa karppi elää sisävesissä ja merenlahdissa, korkeimmillaan Kajaanin seudulla asti. Parhaiten se viihtyy rehevissä ja matalissa vesissä,. Karpille maistuvat surviaissääsken toukat, madot, simpukat, kotilot ja kasvit.
Ennätyskarppimme on painanut 21,44 kiloa, ja se tuulastettiin Lohjan Hormajärvestä. Eteläisissä vesissä kala saattaa kasvaa jopa yli 30-kiloiseksi ja 50-vuotiaaksi.
Karppi on intomielisten onkijoiden saaliskala. Karppia pyydetään myös isosilmäisillä, vahvalankaisilla verkoilla.
Näin lautaselle:
Rasvaisena kalana karppi on herkullista lämminsavustettuna, mutta parempi kylmäsavustettuna. Koska kiinalaiset oppivat karpin syvimmän olemuksen ensimmäisenä, tässä resepti Sichuanista:
reilu kilon karppi. Leikkaa kylkiin poikittaisviillot selkäruotoon asti. Hiero kylkiin rkl soijaa ja kuivaa sherryä. Marinoi jääkaapissa varttitunti. Kiehauta wokissa runsaasti öljyä kiehuvaksi. Upota kala öljyyn molemmin puolin neljäksi minuutiksi, että se tulee kullanruskeaksi. Kaada öljy pois, jätä jäljelle vain ruokalusikallinen. Laita kala takaisin pannulle ja lisää seuraavan ohjeen mukainen kastike: kaksi murskattua valkosipulinkynttä, 3 viipaloitua kevätsipulia, rkl hienonnettua inkivääriä, 2 rkl chilikastiketta, 1 rkl tomaattipyreetä, 2 rkl sokeria, 1 rkl valkoviinietikkaa ja reilu desi vettä tai lihalientä. Kiehauta ja anna kalan muhia kastikkeessa viitisen minuuttia, kerran kääntäen. Suurusta maissijauhossa (1 rkl). Ripottele päälle ½ tl seesamiöljyä ja tarjoile heti. Kalan päälle lisukkeeksi persiljaa tai korianteria.
Kirjoittaja on Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran (SKES) puheenjohtaja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti