Säilyke- ja maustekalana käytetty kilohaili sopii myös halsteriin.
Mikä: "Hailii happamii, Kymen mamman tappamii", Ainakin vanhempi väki muistaa tämän hitin, joka kertoo silakan pienemmästä serkusta, kilohailista.
Tavallinen ruoanlaittaja erottaa kilohailin silakasta lähinnä kalakaupan tiskillä - ja sielläkin ne saattavat olla sekaisin. Kilohaili on Kymen maakuntakala ja kuuluu sillikalojen heimoon. Silakan ja kilohailin lisäksi Suomen vesiltä on tavattu satunnaisesti pilkkusilliä, täpläsilliä ja sardellia.
Näin tunnistat: Sana kilohaili tarkoitti vanhassa suomessa pientä kalaa. Viroksi kilohaili on kilu ja venäjäksi ja puolaksi kilka. Ruotsinkieliset nimet vassbuk (terävävatsa) ja skarpsill (teräväsilli) antavat viitettä kalan tunnusmerkeistä.
Kilohailin erottaa parhaiten silakasta vetämällä sormella pitkin vatsaa. Kalan takasuomut muodostavat terävän vatsaharjanteen, joka silakalta puuttuu. Toinen suhteellisen helppo tunnumerkki on, että kilohaililla selkä ja vatsaevät ovat samalla tasolla, kun taas silakalla vatsaevä on selvästi selkäevän takana. Kilohaili jää myös serkkuaan pienemmäksi, tavallisesti alle 15-senttiseksi. Kilohaili kutee ulapalla pinnassa veden ollessa 6-12-astetta. Jotta mäti kelluisi, siihen vaaditaan yli kuuden promille suolapitoisuus. Näin laji kutee enimmäkseen Suomen aluevesirajojen eteläpuolella. Suurin 2000-luvun kilohaili on 15,6 senttiä pitkä ja se troolattiin Porin pohjanlahdesta.
Täällä esiintyy: Kilohaili viihtyy suolaisissa vesissä ja Itämerenaltaan lisäksi sen levinneisyys yltää Atlantin itärannikolta Välimerelle ja Mustallemerelle. Meillä kilohaili viihtyy kuitenkin huonosti Merenkurkussa ja Perämerellä. Kala viettää koko ikänsä ulappaveillä suurissa parvissa. Lämpimän veden aikaan kilohailit elävät lähellä pintaa, talvella ne painuvat jopa sadan metrin syvyyteen.
Kilohailin pääravintoa on eläinplankton - erityisesti hankajälkaäyriäiset ja vesikirput. Silakka kilpailee hilin kanssa samasta ravinnosta. Tavallisesti toinen näistä lajeista on selvästi niskan päällä.
Kilohailisaaliistamme suurin osa pyydetään troolaamalla. Verkkoja käytettäessä silmäkoon tulee olla 12-13 milliä.
Näin lautaselle: Kymenlaakson maakuntakala kilohaili on hyvä, silakkaa rasvaisempi kala, jota käytetään niin säilyke- kuin maustekalana, mutta tuoreena se kuuluu myös halsteriin. Yksinkertaisuus on sen valmistamisessa valttia. Tässä Kotkan Maretariumin toimitusjohtajan Sari Saukkosen Kilohailit halstrattuna:
Huuhtele ja kuivaa peratut kilohailit. Lisää suolaa ja anna olla kylmässä pari tuntia. Voitele halsteri ruokaöljyllä ja lado kilohailit halsteriin limittäin. Paista kuumalla hiilloksella noin kolme minuuttia molemmin puolin. Tämä on aitoa kymenlaaksolaista perusruokaa. Tarjoile heti!
Kirjoittaja on Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran (SKES) puheenjohtaja.
lähde:wikipedia,ahven.net,iltalehti.fi,skes.fi,luontoportti.fi,reseptivihko.net,lapinkalatalouskeskus.net
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti