Muikku maistuu kalakukossa, savustettuna tai paistettuna. Myös sen mäti on herkullista.
- Heimo: Lohet – Salmonidae
- Samannäköisiä lajeja: peledsiika, salakka, siika
- Koko: 10–20 cm, suurimmillaan 30 cm.
Mikä: Kalakukko on suomalainen perinneruoka, yleisemmin Savossa tarjottu ja valmistettu. Se rekisteröitiin Euroopan unionin aidoksi perinnetuotteeksi heinäkuussa 2002. Vaikka kukkoon laitetaan monta muutakin kalalajia ja lanttuakin, niin muikusta se paras tulee. Tätä mieltä ovat muutkin kuin savolaiset.
Sisävesikalana muikku on hinnaltaan Suomen arvokkain. Rakkaalla lapsella on myös monta nimeä: maiva, muje, riäpys, reäpys tai rääpys.
Näin tunnistat: Muikun voi sekoittaa pieneen siikaan tai salakkaan. Varsinaisten lohikalojen suhteen ei tule tunnistusongelmaa, sillä muikulla ei ole pilkutusta lainkaan. Salakasta muikku erottuu helposti jo lohikaloille ominaisen rasvaevänsä vuoksi. Pikkusiian ja muikun selkeimpänä erona on erilainen suu. Muikulla alaleuka on yläleukaa selvästi pidempi ja siialla päinvastoin.
Muikku on tummaselkäinen, mutta muuten hopeanhohtoinen. Se on nopeakasvuinen ja lyhytikäinen. Sukukypsäksi muikut tulevat jo syntymäänsä seuraavana vuonna. Monin paikoin muikku elää 4-6-vuotiaaksi, mutta vanhin tunnettu yksilö oli saavuttanut 13 vuoden iän ja saatiin Espoon edustalta merestä.
Täällä esiintyy: Muikku on sisävesikala, mutta se pärjää paikoitellen myös merialueillamme, etenkin Perämerellä, jossa sitä kutsutaan maivaksi, ja Suomenlahden pohjukassa Loviisasta itään. Pohjoisen Lapin vesiä muikku ei asuta, lukuunottamatta Inarijärveä, jonne se on saatu istutettua hyvällä menestyksellä.
Muikku liikkuu vapaan veden ulapoilla usein suurissa parvissa. Se viihtyy parhaiten vähäravinteisissa, puhtaissa ja viileissä järvissä. Vettä pitäisi olla alla vähintään 10-15 metriä, jotta muikku selviää myös kesähelteillä. Tosin kyllä muikkua löytyy myös eteläisen Suomen runsasravinteisistakin vesistä, joissa sen kasvu on nopeinta.
Syksyä kohden muikut siirtyvät matalampaan veteen, jolloin koittaa myös kutuaika. Veden lämpötila on tällöin laskenut noin kuuteen asteeseen. Kutualustat löytyvät ulappavesien karinreunamilta sora- ja kivikkopohjilta. Yleensä syvyyttä on pari metriä, joskus paljon enemmänkin. Laatokassa muikku voi kutea jopa sadan metrin syvyydessä.
Ravinnokseen muikut syövät eläinplanktonia, kuten hankajalkaäyriäisiä ja vesikirppuja. Tämän vuosituhannen suurin muikku saatiin Inarijärvestä ja se painoi 550 grammaa.
Muikku on ammattikalastajien tärkein saalis sisävesillä, joskin työtä haittaavat vuosittaiset kannanvaihtelut. Sitä pyydetään nuotalla ja troolaamalla. Kotitarvekalastajat saavat saaliinsa verkoilla.
Näin lautaselle: Kalakukon lisäksi muikku kuuluu paistinpannulle ja savupönttöön. Sen mäti on myös herkullista. Tässä EU-komissaari Olli Rehnin paistetut muikut:
Tarvitaan puoli kiloa muikkuja. Vedä muikun päät ja samalla suolet pois. Huuhdo ja valuta peratut muikut hyvin. Sekoita tlk suolaa ja saman verran valkopippuria ruisjauhoihin. Pyörittele muikut ruisjauhossa. Sulata voi pannulla ja paista noin 1-2 minuuttia molemmin puolin. Juhlavampi tulos tulee muurinpohjapannua käyttäen. Tarjoile uusien perunoiden ja oman maun mukaan valitun salaatin kanssa.
Kirjoittaja on Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran (SKES) puheenjohtaja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti